Some-koulutuksen muistiinpanot 24.3.

Ryhmätyöskentely 1

Tehtävä:

• Mitä sosiaalisen median palveluita olet käyttänyt ja millaisia kokemuksia niistä on tullut?
• Mitä sosiaalisen median palveluita voisit jatkossa käyttää, mitä mahdollisuuksia ja haasteita niihin liittyy?

Ryhmä 1

Ryhmämme on käyttänyt seuraavia sosiaalisia medioita:
- spostia, moodlea, wilmaa, youtubea, wikiä, facebookia ja suomi24- palvelua

Kokemuksia palvelujen käyttämisestä:
- suomi24 keskustelut, joihin voi osallistua nimimerkillä, voivat muuttua asiattomiksi
- youtube: katsottu, mutta ei kommentoitu
- spostin käyttö virkamiesmäistä, ammattimaista, tiedottavaaharvoin käydään keskustelua
- moodle/wiki: opetuskäytössä, käytetään myös keskusteluun opiskelijoiden kanssa
- wilma: tiedottamisen väline, käytetään myös keskusteluun opiskelijan kanssa, vaikka ei olekaan reaaliaikainen

Mitä SoMe:n palveluja voisimme jatkossa käyttää:
- Facebook, Wilma, Moodle/Wiki, sposti ja Twitter sekä youtube

Mitä mahdollisuuksia ja haasteita SoMe:n palvelujen käyttöön liittyy:

Facebook: opintojen ohjaaminen, tiedottaminen/markkinointi, tavoitetaan ehkä vain osa kohderyhmästä
Sposti: tarkempi viestien suuntaaminen, keskustelu-palikan käyttäminen
Twitter: tiedonhankintaa, ammattitaidon ylläpitäminen, aikapula haasteena
Youtube: tiedonhankintaa, tiedon levittämistä

Johtopäätökset:
1. Tarvitaan asennemuutos, muutakin kuin viihdekäyttöä
2. SoMe pitää tuntea, jotta sitä voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla
3. Hyödyt näkyväksi muutos mahdollinen jokainen on oma muutosagenttinsa

Ryhmä 2

Mitä sosiaalisen median palveluita olet käyttänyt ja millaisia kokemuksia niistä on tullut?

- Nettiopo. Yksi viestintäväline muutamat sinne lähetetyt kysymykset hyvin spesifejä eli koskivat asioita, joista ei ehkä muissa lähteissä ole tietoa. Helppokäyttöinen.

- Facebook Lähinnä OSAO:n Facebook.

- YouTube videoiden katseluun, opetukseen löytyy tosi hyviä asiavideoitakin.

- Wikipedia tiedon hakemiseen, mutta pienellä varauksella tiedon luotettavuudesta.

- Google docs

- Skype verkko-opetuksen tukena.

- Ning (silloin, kun se ei vielä ollut maksullista), Wikispaces mindmapien upottaminen, opetuskäytössä kokemukset hyviä.

- Blogit todella hyviä ja aktivoivia. Palautteen antaminen kätevää, toimivaa

- Kaikki eivät ole käyttäneet juuri mitään, ei välttämättä aikaa tai riittävää kiinnostusta. Näkyvissä tietynlaisia vaaroja verrattaessa kirjalliseen tekstiin tai kasvokkaisiin keskusteluihin.

Mitä sosiaalisen median palveluita voisit jatkossa käyttää mitä mahdollisia haasteita niihin liittyy?

• Facebook Hyvää se, että on varsinkin nuorille luonteva kanava. Haasteina: henkilökohtaisen ohjauksen soveltuvuus Facebookiin, luotettavuus joskus huolettaa. Facebook mielletään ainakin vielä nykyisin viihteellisyyteen. Opinto-ohjaajan kannalta suuri haaste aika, mikä Facebookissa vuorovaikuttamiseen menee.
• Kaikki edellämainitut, aiemmin käytössä olleet sos.median palvelut.

Johtopäätökset:

• Kaikilla opoilla on kokemuksia sosiaalisen median käytöstä, mutta ajanpuute ikuinen ongelma.
• Sopivaa kriittisyyttä ja harkintaa sos.median käytön suhteen.
• Muutoshalukkuus pysytään kehityksessä mukana.

Ryhmä 3

Ryhmässämme on käytetty seuraavia sosiaalisen median palveluita:

- facebook, blogeja, wikiä, slide-share, youtube, spacecamp, prosessikirjoittamisen sovellus, käsitekarttasovelluksia

Millaisia kokemuksia meillä on ollut?

- Youtubesta saanut hyvät naurut ;)

- Tietoa saadaan levitettyä laajemmalle ja nopeammin ja ihmiset reagoi nopeammin viesteihin ja tietoa myös saadaan nopeammin.

- Nykyään erilaisten palveluiden käyttöönottaminen ja ylläpitäminen helpompaa

- RSS-syötteiden avulla saa apua siihen, että pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti niitä asioita, mitä haluaa seurata

- Myös negatiivisia kokemuksia: kiusaamista, perättömiä/vääristettyjä tietoja

Mitä sosiaalisen median palveluiden aiomme jatkossa käyttää?

- Opiskelijat voisivat laatia Savuttoman OSAOn säännöt sosiaalisen median palvelun avulla. Mikä olisi sopiva palvelu?

- Opiskelijarekrytointiin sopiva väline?

- Dropbox

- Doodle

- Skribd

Johtopäätöksiä

- Ihmisestä itsestään on kiinni, haluaako ja onko motivoitunut käyttämään sosiaalisen median palveluita. Enää se ei ole tekniikasta kiinni.

- Sosiaalisen median palveluihin kannattaa tutustua yksi kerrallaan

- OSAOssa tulisi sopia ohjeistus/strategia sosiaalisen median palveluiden käyttämiseen

Ryhmä 4

Ryhmän tähän saakka käytössä olleet some-työkalut:

Mikseri, myspace, irc, messenger, onesite, facebook, saab-, kelkka- ja futis-foorumit, Yahoo groups, facebook, wikipedia, Fb, tw, mikseri, yotube, muusikoiden.net, wordpress, linkedin, Flikr, picasa, blogger, fb, muusikoiden.net, afterdawn, vimeo, youtube, hopeinen omena, digikamera.net,

Haasteet:

Facebookissa uutisten filtteröinti, profiilien haltuunotto, Tarpeellisen tiedon saanti, Alkolukko

Johtopäätös:

- Somen haltuunotto, koulutus ja käytännön kokemuksen saaminen.
- Työkalut hajanaisia

Ryhmä 5

Sosiaaliset mediat, joita on käytetty: Google, Wikipedia, Facebook, Googledocs, Ning, Moodle?, IRC Galleria, Youtube, eri blogit, Drop box, Skype

Kokemuksia:

myönteisiä: helpottaa työskentylyä, ajantasalla pysyminen, yhteydenpito

kielteisiä: ning: epäselvä, vaikeaselkoinen, liian helposti tavoitettavissa, perehtyminen vie aikaa (mistä löytyy aika kaikkeen?)

Jatkossa käyttää: Doodle, Dropbox, Wikispaces

Mahdollisuuksia: Helppo ja joustava käyttää joka paikasta

Haasteita: aikaresurssi

Johtopäätökset:

-Halumme olla mukana ja pysyä ajan hermolla eri sosiaalisissa medioissa

-Koulutusta pitää olla saatavilla

-Aikaresurssia tarvitaan uuden omaksumiseen

Ryhmätyöskentely 2

1. MITKÄ ovat sosiaalisen median strategiset tavoitteet?

Mitkä ovat sosiaalisen median strategiset tavoitteet OSAOssa

Miksi kannattaa olla mukana SOMEssa
- oltaisiin samalla kanavalla asiakkaidemme/kohderyhmän kanssa
- kohtuullisen edullista (ei ykköskriteeri, mutta puoltava tekijä)
- nopeaa, jollain tavalla yksinkertaista
- hyvä tavoitettavuus
- asiakkaiden kannalta uskottavampaa/luotettavampaa kuin lehtimainonta
- korkealaatuinen informaatioväline
- tieto tuodaan asiakkaan luo SOMEn avulla, asiakkaan ei tarvitse kirjautua enää minnekään

Miten nivoutetaan muuhun toimintaan?
- tulisi tukea muuta toimintaa
- tukee organisaation strategioita (yleinen strategia, viestintästrategia)

- vuorovaikutuksen lisääntyminen
- tiedon jakamisen lisääntyminen

- pysytään ajantasalla
- erotutaan massasta

- ei vieraannuta muusta elämästä

- hyödynnetään muussakin kuin viestinnässä ja markkinoinnissa:
esim. verkostotoiminnassa: vähennetään matkustamista kokouksiin ja
seminaareihin/tapaamisiin. Käytetään myös kokousten välissä tiedottamiseen.
esim. opetus

- tukee kokonaisvaltaisesti toimintaa
osallistetaan opiskelijoita ja henkilökuntaa aktiivisemmin organisaation toimintaan
lisää yhteisöllisyyttä

- lisää tavoitettavuutta

- avoimuus, läpinäkyvyys

Muuta huomioitavaa
- viestinnän kielen tulee olla yksiselkoista
- viestin perille meneminen tulee varmistaa

- ei yritetä tavoitella liikaa yhdellä kertaa, asia kerrallaan, lähdetään liikkeelle tärkeimmistä asioista

Miten olemassa olevat strategiset tavoitteet otetaan huomioon?

BTW:
- nykyisessä OSEKK:N viestintästrategiassa: yhden kerran mainitaan sana ihminen ja ei ollenkaan opiskelijaa

2. MITÄ sosiaalisen median käytöstä pitäisi ohjeistaa?

somen käyttö työaikana

- graafisen ulkoasun yhtenäisyys ja logon käyttö

- missä roolissa saa olla työaikana

- roolitus, kuka saa sanoa ja kommentoida mitäkin

- vastuut ja työnjako somessa olemiselle

- milloin vastataan ja milloin ei, kuka päättää mihin kommentoidaan

- missä medioissa OSAO on mukana

- tietoturvallisuus ja fyysinen turvallisuus

- sometyökalut opetuksessa

- miten kirjoitetaan, tuleeko kirjoittajan taustaorganisaation näkyä

- viestin sisältö, millainen sen tulee olla

- ohjeistus ei saa kahlita liikaa, pitää olla vapautta

- nettietiikka: mitä saa tehdä

- sisältö säilyy netissä pitkään

-onko pakko mennä someen vai onko vapaaehtoista

- innostava, kannustava sävy ohjeistuksessa

- edut esille

- mitä ei sa laittaa someen

- mikä voi mennä pieleen

- rohkaistaan mukaan

- osaava opettaja -verkosto, osaavaopettaja.fi

- organisaation nimissä kommentoitaessa ei voi sanoa mitä tahansa

- myönteisyyden kautta

- tulee edistää yhteisiä tavoitteita: oppimisen edistäminen ja osaamisen tason kohottaminen

- opiskelijan ohjeistus: mitä kannattaa julkaista ja mitä saa julkaista. Nuoret tietää hyvin, nettisukupolvi osaa jo??

3. MITEN strategia ja ohjeistus pitäisi tehdä?

- muiden organisaatioiden benchmarkkaus
- etsitään omaan toimintaan sopivat periaatteet, joita sovelletaan strategian luomiseen
- huomioidaan yksiköiden tarpeet esim. kyselyllä, mahdollisuus ohjeistuksen kommentointiin
- kun pääsee osallistumaan ohjeistuksen muotoiluun, sitoutuu paremmin sen noudattamiseen
- luonnos luodaan pienellä ryhmällä, kehittäminen avointa ja eri ryhmät huomioivaa, myös opiskelijat huomioidaan
- mietittävä yhteensopivuus muun viestintästrategian kanssa
- ohjeistus kannustavaa, ei kieltävää
- muutosvastarinta muutettava uuden oppimisen iloksi
- facebookeläkeputki = työuran viimeisinä vuosina enemmän aikaa somelle
- ohjeistus konkreettista ja selkokielistä sekä ytimekästä
- esim. havainnollistaminen kuvien avulla
- ohjeiden tekoon selkeä aikataulu ja varatut resurssit
- lopuksi luetettava lakimiehellä!

4. Miten strategia ja ohjeistus pitäisi JALKAUTTAA?

- Tiedotetaan ja osallistetaan koko organisaatio jo ohjeistuksen laatimisen aikana

- Koko järjestelmän merkityksen syvällinen ymmärtäminen ja ihmisten motivointi jalkauttaminen alkaa jo prosessin alussa

- Koulutetaan sosliaalisen median pääkäyttäjiä yksiköihin, joilta saa neuvoja ja ohjeita

- Tärkeää on, että ihmisille annetaan aikaa ja resursseja

- Aikataulutus, stepit

- Lanseerausbileet

- Jatkuva käytön tukeminen ja arviointi, kehittäminen ja uusien henkilöiden perehdyttäminen (perehdyttämisohje)

- Tiimeille varataan aikaa ja harjoitellaan työkalujen käyttöä pienissä ryhmissä

- koulutuksen on oltava käytännönläheistä (sosiaalinen media EI ole sama asia kuin facebook, on valtavasti muita työkaluja)